– Juoksun alku oli nyt huonompi kuin Jyväskylässä. Aidat menivät siinä vähän päälle ja joutui tekemään aitaväleissä enemmän töitä, Lehikoinen vertasi Espoon kilpailua edelliseen ennätysjuoksuunsa viime viikolla Jyväskylässä.
– Nyt pääsin 16 askelen rytmillä seitsemännelle aidalle ja juoksun loppu oli vahva. Siinä syy ajan paranemiseen, Lehikoinen sanoi.
Lehikoinen tuli Espoossa juoksun loppusileän ilman vastusta. Lauantaina Genèvessä tilanne on Lehikoisen toiveen mukaan toinen.
– Kiva jos juoksun lopussa olisi vähän enemmän kisaa. Juoksun alku tullaan kuitenkin omaa tahtoa, ja lopussa tarvitaan kiriapua.
Lehikoisen valmentaja Laurent Meuwly näkee, että parantamiseen varaa ajassa on edelleen.
– Valmentajalta tuli viesti sen jälkeen, kun hän oli nähnyt maanantain harjoituksen, että pystyn 56 sekunnin alitukseen, Lehikoinen sanoi.
Mörön selkä saatiin juoksukuntoon: Puudutus, kortisonia, sähköä
Turun Paavo Nurmen kisoissa selkäkrampin kärsinyt Oskari Mörö pääsi juoksukuntoon Espoon 400 metrin aitajuoksuun ja oli toinen kauden kotimaisella kärkiajalla 50,78.
– Puudutus, kortisonia, sähköä, akupunktioneuloja ja radalle. Tässä olı sopivasti kaksi päivää aikaa, Mörö kuvaili kuntoutumistaan.
Starttaaminen rajun krampin pilaaman Turun kilpailun jäljiltä ei hirvittänyt.
– Ajattelin, jos kisa jää kesken, se jää kesken. Kotisohvalla istuen se ei onnistu, Mörö sanoi.
Juoksun voitti britti Crhis McAllister ajalla 49,61. Tuomas Lehtonen oli kolmas kesän parhaalla ajallaan 51,41. Hyvät ajat 51,60 ja 51,90 juoksivat myös Jonni Blomqvist ja Joni Vainio-Kaila.
Lakka: ”13,50:n tuloskunto alkaa vakiintua”
Elmo Lakan alkukauden tiivis kilpailuputki jatkui kolmannella sijalla Espoossa. Lakka juoksi toiseksi sijoittuneen britti David Kingin kanssa saman ajan 13,53. Kilpailun voitti Vladimir Vukicević Norjan ennätysellä 13,49. Alkuerissä Lakka oli nopein ajalla 13,62.
– Olen tyytyväinen siihen, että aika alkaa vakiintua sinne 13,50:n pintaan. Siitä voi sitten hyvällä juoksulla tehdä kovan ajan, Lakka sanoi.
Lakka on toukokuun lopun jälkeen juossut seitsemän starttia mukana lukien Jyväskylän Suomen ennätys. Muista juoksuista vain yksi on kestänyt yli 13,6:n sekunnin. Vaikka kilpailuja on ollut tiuhaan, Lakan mukaan kropassa on ollut vielä vähän treenimoodi päällä. Nyt edessä on lyhyt treenijakso.
– Olen tehnyt viimeisen aitatreenin siis tekniikkatreenin 25. toukokuuta. Minun piti kilpailla viikonvaihteessa Genèvessä, mutta nyt teen puolentoista viikon treenijakson ennen maajoukkueiden EM-kilpailuja Romaniassa, Lakka sanoi.
Toiseksi paras suomalainen Espoossa oli ennätyksensä 14,07 aitonut Valtteri Kalliokulju. Viktor Kantele teki come-backin loukkaantumistensa jälkeen ja aitoi 14,37, mikä on hänen paras aikansa kolmeen vuoteen.
Hurske ylivoimaiseen voittoon
Reetta Hurske voitti naisten 100 metrin aitajuoksun ajalla 13,06 juostuaan alkuerissä 13,35.
– Alkueräjuoksuun verrattuna finaalin viisi ensimmäistä aitaa tulivat aika pirteästi. Siitä loppuun se oli sellaista teknisesti nättiä juoksua, Hurske viittasi ylivoimaiseen voittoonsa.
Toiseksi juoksi Hollannin Sharona Bakker ajalla 13,19. Anni Siirtola oli toiseksi paras suomalainen ja neljäs ajalla 13,44.
22-vuotiaiden EM-rajan jo aiemmin rikkonut Saara Keskitalo ja 19-vuotiaiden EM-rajan rikkonut Sonja Stång aitoivat myös hyvät tulokset 13,64 ja 13,73.
Naisten 100 metrin nopein suomalainen oli toiseksi ajalla 11,75 sijoittunut Milja Thureson. Toiseksi paras suomalainen oli Karoliina Kujanpää ennätyksellään 11,97. Vielä kauden alussa Kujanpään ennätys oli 12,33.
Paavola vaihtoi taktiikkaa ja oli ylittää 570
Mikko Paavola säväytti miesten seiväshypyssä. Hän voitti sen 562:n ylityksellä. Hänen 570:n yrityksistään kaksi oli melko hyviä.
– Kahdesti pääsin riman päälle. Se olisi mennyt yli, jos olisin saanut seipään liikumaan vähän paremmin, Paavola sanoi.
Paavola on tällä kaudella ylittänyt ennätyksensä 564. Edellinen kisa Turun Paavo Nurmen kisoissa jäi lukemiin 517, mutta toi oppia.
– Siellä yritettiin aggressiivisella taktiikaalla, vaihdettiin heti seivästä ja yritettiin mennä kovilla korotuksilla. Nyt oli toinen taktiikka ja hyppäsin kaikki korkeudet.
Tommi Holttinen ja Urho Kujanpää jakoivat toisen sijan tuloksella 536.
Eljas Aalto oli 200 metrillä parhaana suomalaisena toinen ajalla 21,38, joka jää kuusi sadasosaa hänen ennätyksestään. Juoksun voitti Viron Karl Erik Nazarov ennätyksellään 21,35. Viljami Kaasalainen oli kolmas ajalla 21,39.
B-erän voitti Eeli Purola, joka pudotti ennätyksensä 21,79:ään. Aiempi oli Jyväskylässä hiljattain juostu 21,95. Espoon juoksussa vastatuulta oli 0,8 metriä sekunnissa.
Naisten pituushypyn voitti Ruotsin Kajza Karlén hypäten 652. Kolme suomalaista ylitti kuusi metriä, heistä parhaana 606 ponkaissut Anne-Mari Lehtiö.
Partanen haki kilpailutuntumaa
Kilpakävelijä Aku Partanen avasi olympiakesän kilpailukauden Espoon GP:n 5000 metrin voitolla. Aika 20.02,18 jäi tuntuvasti Partasen ennätyksestä, mutta tavoite oli kilpailukokemuksen haku.
– Ilman tavoitetta kävelin. Tavoite oli saada kilpailutuntumaa, Partanen sanoi.
Partanen jätti astman ja allergian tuomien hengitysvaikeuksien takia maajoukkueiden EM-kilpailut ja maantiekävelyn SM-kilpailut väliin, mutta on nyt kunnossa.
– Nyt pitää vain kilpailla paljon ja pitää harjoittelussa nousujohteinen trendi, olympiajoukkueeseen jo valittu Partanen sanoi.
Joni Hava oli toinen ajalla 20.43,87. Jerry Jokinen ja Sajan Irintshejev olivat kolmas ja neljäs ulkoratojen ennätyksillään 20.59,75 ja 21.46,74.
Jokisen aika on 19-vuotiaiden kaikkien aikojen tilaston kuudenneksi paras ja Irintshejevin aika 17-vuotiaiden kaikkien aikojen tilaston toiseksi paras heti Partasen jälkeen.
Heta Veikkola voitti paahtavassa helteessä naisten 3000 metrin kävelyn ulkoratojen ennätyksellään 13.52,86, joka tosin oli selkeästi hitaampi kuin halliennätys 13.25,34.
– Aika karmea, Veikkola totesi ajastaan.
Naisten kilpailun koko kärkikuusikko kohensi ennätyksiään. Ellen Seisto oli toinen ajalla 14.12,96 ja Venla-Nora Nirkkonen kolmas ajalla 14.39,75.